{"id":50846889,"url":"https://github.com/cbig/supermetso-fi","last_synced_at":"2026-06-14T10:32:53.015Z","repository":{"id":13412360,"uuid":"16100885","full_name":"cbig/supermetso-fi","owner":"cbig","description":"Zonation-ajotiedostot supermetso-analyysien ajamiseen","archived":false,"fork":false,"pushed_at":"2014-01-21T12:37:40.000Z","size":136,"stargazers_count":0,"open_issues_count":0,"forks_count":0,"subscribers_count":5,"default_branch":"master","last_synced_at":"2026-06-14T10:32:50.547Z","etag":null,"topics":[],"latest_commit_sha":null,"homepage":null,"language":"Shell","has_issues":true,"has_wiki":null,"has_pages":null,"mirror_url":null,"source_name":null,"license":null,"status":null,"scm":"git","pull_requests_enabled":true,"icon_url":"https://github.com/cbig.png","metadata":{"files":{"readme":"README.md","changelog":null,"contributing":null,"funding":null,"license":null,"code_of_conduct":null,"threat_model":null,"audit":null,"citation":null,"codeowners":null,"security":null,"support":null}},"created_at":"2014-01-21T11:38:45.000Z","updated_at":"2014-01-21T12:38:20.000Z","dependencies_parsed_at":"2022-08-28T20:31:13.984Z","dependency_job_id":null,"html_url":"https://github.com/cbig/supermetso-fi","commit_stats":null,"previous_names":[],"tags_count":0,"template":false,"template_full_name":null,"purl":"pkg:github/cbig/supermetso-fi","repository_url":"https://repos.ecosyste.ms/api/v1/hosts/GitHub/repositories/cbig%2Fsupermetso-fi","tags_url":"https://repos.ecosyste.ms/api/v1/hosts/GitHub/repositories/cbig%2Fsupermetso-fi/tags","releases_url":"https://repos.ecosyste.ms/api/v1/hosts/GitHub/repositories/cbig%2Fsupermetso-fi/releases","manifests_url":"https://repos.ecosyste.ms/api/v1/hosts/GitHub/repositories/cbig%2Fsupermetso-fi/manifests","owner_url":"https://repos.ecosyste.ms/api/v1/hosts/GitHub/owners/cbig","download_url":"https://codeload.github.com/cbig/supermetso-fi/tar.gz/refs/heads/master","sbom_url":"https://repos.ecosyste.ms/api/v1/hosts/GitHub/repositories/cbig%2Fsupermetso-fi/sbom","scorecard":null,"host":{"name":"GitHub","url":"https://github.com","kind":"github","repositories_count":286080680,"owners_count":34318523,"icon_url":"https://github.com/github.png","version":null,"created_at":"2022-05-30T11:31:42.601Z","updated_at":"2026-05-26T15:22:16.424Z","status":"online","status_checked_at":"2026-06-14T02:00:07.365Z","response_time":62,"last_error":null,"robots_txt_status":"success","robots_txt_updated_at":"2025-07-24T06:49:26.215Z","robots_txt_url":"https://github.com/robots.txt","online":true,"can_crawl_api":true,"host_url":"https://repos.ecosyste.ms/api/v1/hosts/GitHub","repositories_url":"https://repos.ecosyste.ms/api/v1/hosts/GitHub/repositories","repository_names_url":"https://repos.ecosyste.ms/api/v1/hosts/GitHub/repository_names","owners_url":"https://repos.ecosyste.ms/api/v1/hosts/GitHub/owners"}},"keywords":[],"created_at":"2026-06-14T10:32:52.487Z","updated_at":"2026-06-14T10:32:53.008Z","avatar_url":"https://github.com/cbig.png","language":"Shell","funding_links":[],"categories":[],"sub_categories":[],"readme":"# Zonation-priorisointi metsolle sopivista soidinmaisemista\n\n## Yleistä\n\nTyön tavoitteena oli arvottaa suomalaista metsämaisemaa sen mukaan, mitä tiedämme metson soidinpaikkavaatimuksista. Priorisointi perustuu metsäaineistoon ja ihmisvaikutusaineistoon (tarkempi kuvaus alla). Lopputulosta on verrattu tiedettyihin soidinpaikkoihin, ja tämä vertailu osoitti, että lopputuloksena olleen rasterin (skenaario 6 [S6] , kts. alla) korkean prioriteetin paikat osuivat melko hyvin yksiin tunnettujen soidinpaikkojen sijainnin kanssa (lähes puolet soidinpaikoista osui parhaaseen 20 % prioriteettiluokkaan).\n\nTulosten avulla voidaan siis tunnistaa metson soidinpaikoille potentiaalisia metsäalueita. Tuloksia on jo käytetty hyväksi Uudenmaan Ely-keskuksen (Arto Pummila, nykyään Metsähallituksen luontopalvelut) suorittamissa metson soidinpaikkojen kartoituksissa, ja se on toiminut kiitettävästi. Käyttökelpoisuudessa voi kuitenkin olla eroja eri puolilla Suomea riippuen maiseman rakenteesta ja muista metson soidinpaikkoihin ja populaatiokokoon vaikuttavista tekijöistä.\n\n**Alkuperäistutkimuksen viite:**\n\nSirkiä, S., Lehtomäki, J., Lindén, H., Tomppo, E., Moilanen, A., 2012. Defining spatial priorities for capercaillie Tetrao urogallus lekking landscape conservation in south-central Finland. Wildlife Biology. 18, 337–353.\n\n[http://dx.doi.org/10.2981/11-073](http://dx.doi.org/10.2981/11-073)\n\n## Analyysivariantit\n\n### S1 - SM_01_loc\n\nLähtötasoa kuvaavassa tulosrasterissa on huomioitu pelkkä paikallisen *\nelinympäristön laatu (indeksipiirteiden kuvaamana). Kaikki puulajit saavat \nsaman painoarvon (1), ja soluun mahdollisesti osuva ihmisvaikutus saa yhtä \nsuuren, mutta negatiivisen painoarvon (−1). Eri analyysipiirteiden (n=5) \nyhteisvaikutus ratkaisee tarkasteltavana olevan solun arvon suhteessa muihin \nsoluihin, eikä ympäröivien solujen arvoilla ole minkäänlaista \nheijastevaikutusta solun arvoon. Toisin sanoen vaikka viereinenkin solu \nsisältäisi metsolle hyvää metsää, tämä ei vaikuta ko. solun arvoon, vaan arvo \nlasketaan kaikkien solujen yli vain perustuen niiden omiin arvoihin (ns. \npaikallinen arvo). Ihmisvaikutusrasterin negatiivinen painokerroin kuvastaa \nolettamusta, että metso aktiivisesti välttelee tällaisen maankäytön alueita.\n\n### S2 - SM_02_loc_wgt\n\nTässä skenaariossa huomioidaan edelleen pelkkä paikallisen elinympäristön \nlaatu. Eri puulajit saavat kuitenkin erilaiset painot:\n\n| Puulajiryhmä  | Paino |\n|---------------|-------|\n| Mänty         |     3 |\n| Kuusi         |     1 |\n| Koivu         |     0 |\n| Muut lehtipuut|     0 |\n| Ihmisvaikutus |    -1 |\n\nPainotusta tulee tulkita niin, että kussakin solussa mänty on kolme kertaa \narvokkaampaa kuin esimerkiksi kuusi. Sen sijaan lehtipuilla ei ole mitään \nvaikutusta solun paikalliseen laatuun. Yksittäisen solun sisällä rastereiden \narvo muuttuu siis annettujen painokerrointen mukaan, ja piirteiden \nyhteisvaikutus solussa ratkaisee edelleen arvon suhteessa muihin soluihin. \nPainotus perustuu tutkittuun tietoon siitä, että metson soidinpaikat \nsijaitsevat Suomessa pääosin havupuuvaltaisissa metsissä, etenkin kuivahkoilla \nmäntykankailla. \n\n### S3 - SM_03_loc_wgt_con_1\n\nKolmannessa skenaariossa solujen keskinäinen arvojärjestys perustuu sekä \npaikallisen elinympäristön laatuun (kuten edellä kuvatussa skenaariossa S2) \nettä solujen väliseen kytkeytyvyyteen. Kytkeytyvyys on määritelty eri \npuulajirastereiden välille käyttäen 2 kilometrin keskimääräistä \nkytkeytyvyysmittaa. Tämä etäisyys on keskimääräinen kernel-tyyppinen etäisyys, \nmikä tarkoittaa, että kytkeytyvyysvaikutus ei rajoitu tähän etäisyyteen vaan \nvähenee periaatteessa äärettömyyteen saakka. Eri puulajien painotus on \nmuutoin kuten edellä, mutta kytkeytyvyydellä muunnetut indeksipiirteet saavat \n2,5 -kertaa suuremman painoarvon kuin muut ominaisuudet. Tällä korostetaan \nmetson soidinalueen merkitystä analyysissa. Kahden kilometrin keskimääräinen \nkytkeytyvyysmitta kattaa metson soidinpaikan lisäksi ympäröivät kukkojen \npäiväreviirit, joilla ne viettävät suuren osan vuodesta. Tämän kukkojen \nelinpiirin tai soidinalueen metsäisyys on siis analyysissa 2,5 -kertaa \ntärkeämpää kuin paikallisen elinympäristön laatu. Nyt yhtä solua ympäröivien \nsolujen metsäisyys alkaa siis \"heijastevaikuttaa\" ko. solun arvon \nmääräytymiseen, eli priorisoinnissa suositaan sellaisia alueita, joilta löytyy \nyksittäistä solua laajempia metsäkokonaisuuksia.\n\nKytkeytyvyyslaskut olettavat, että saman puulajin metsien välillä kytkeytyvyys \non täydellistä. Kuusen ja männyn välillä kytkeytyvyys on suhteellisen korkeaa, \nsamoin koivun ja muiden lehtipuiden välillä. Heikointa kytkeytyvyys on havu- \nja lehtipuiden välillä. Nämä määritelmät perustuvat kuvitelmaan siitä, miten \neri puulajivaltaiset elinympäristöt ovat kytkeytyneitä toisiinsa metson \nnäkökulmasta. \n\n### S4 - SM_04_loc_wgt_con_2\n\nNeljännessä skenaariossa on kaikki skenaarion S3 elementit, mutta lisäksi \nmukaan tulee kytkeytyvyys eri puulajirastereiden välillä 10 kilometrin \nkeskimääräisellä kytkeytyvyysmitalla. Tämä mittakaava vastaa karkeasti \npoikueellisten metsonaaraiden vuodenaikaisliikehdintää sekä nuorten \nmetsoyksilöiden muuttomatkaa synnyinseuduilta uusille alueille. Oletus siis \non, että tämä mittakaava kattaa suurimman osan niistä tilaan liittyvistä \nilmiöistä, jotka vaikuttavat metson paikallisen soidinpopulaation kokoon. Tämä \nkytkeytyvyystaso huomioidaan analyysissa paikallisen elinympäristön laatua \nvastaavilla painoarvoilla (taulukko 1).\n\n### S5 - SM_05_loc_wgt_con_3\n\nSkenaario on muutoin samanlainen kuin S4, mutta mukaan tulee sekametsää \nsuosiva, metsikkötason kytkeytyvyys eri indeksipiirteiden välillä 200 metrin \nkeskimääräisellä kytkeytyvyysmitalla. Sekametsässä on todennäköisemmin \nmetsolle sopivaa monipuolista metsikkörakennetta, joka tarjoaa lajille sekä \nruokaa että suojaa. Vaikka solun paikallista arvoa laskettaessa lehtipuiden \nkerroin on nolla, niin tässä kohden lehtipuilla on suuri merkitys \nsekapuustoisuuden luomisessa. Toisin sanoen ne runsaasti havupuita sisältävät \nsolut, joiden lähistöllä on runsashavupuustoisia soluja joissa on seassa \nlehtipuustoa, saavat analyysissa korkeamman prioriteetin. Tämän \nkytkeytyvyystason painoarvo on sama kuin paikallisen elinympäristön laadun ja \n10 kilometrin kytkeytyvyystason (taulukko 1). \n\n### S6 - SM_06_loc_wgt_con_4\n\nLopullisessa priorisointirasterissa S6 oleva solujen arvojärjestys perustuu \nsekä paikallisen elinympäristön laatuun että solujen väliseen \nkytkeytyneisyyteen neljällä eri kytkeytyvyystasolla. Edellisten lisäksi mukana \non nyt negatiivinen kytkeytyvyys puulajirastereiden ja ihmisvaikutusrasterin \nvälillä 500 metrin keskimääräisellä kytkeytyvyysmitalla. Negatiivinen vaikutus \non lähtöisin ihmisvaikutusrasterista, ja se kohdistuu kaikkiin muihin \nanalyysipiirteisiin. Solun arvo on siis alhaisempi, jos sen lähistöllä on \nihmisvaikutusta sisältäviä soluja. Toisin sanoen voidaan ajatella, että solun \npaikallinen ihmisvaikutusarvo ”säteilee” negatiivista vaikutusta ympäröiviin \nsoluihin, vaikka nämä olisivatkin metsäisiä ja vielä ympäröity muilla \nmetsäisillä soluilla. Asiantuntijatiedon mukaan soidinpaikalla olevat metsot \nalkavat häiriintyä lähestyvistä ihmisistä kun he ovat suunnilleen 500 metrin \npäässä. Myös maatalousalueiden aiheuttaman metsien pirstoutumisen \nnegatiivisten vaikutusten on arvioitu ulottuvan suunnilleen tämän etäisyyden \nverran metson käyttämien metsäalueiden sisälle (nk. reunavaikutus, mm. \nlisääntynyt pienpetojen saalistus).","project_url":"https://awesome.ecosyste.ms/api/v1/projects/github.com%2Fcbig%2Fsupermetso-fi","html_url":"https://awesome.ecosyste.ms/projects/github.com%2Fcbig%2Fsupermetso-fi","lists_url":"https://awesome.ecosyste.ms/api/v1/projects/github.com%2Fcbig%2Fsupermetso-fi/lists"}