https://github.com/cbig/supermetso-fi
Zonation-ajotiedostot supermetso-analyysien ajamiseen
https://github.com/cbig/supermetso-fi
Last synced: 18 days ago
JSON representation
Zonation-ajotiedostot supermetso-analyysien ajamiseen
- Host: GitHub
- URL: https://github.com/cbig/supermetso-fi
- Owner: cbig
- Created: 2014-01-21T11:38:45.000Z (over 12 years ago)
- Default Branch: master
- Last Pushed: 2014-01-21T12:37:40.000Z (over 12 years ago)
- Last Synced: 2026-06-14T10:32:50.547Z (18 days ago)
- Language: Shell
- Size: 133 KB
- Stars: 0
- Watchers: 5
- Forks: 0
- Open Issues: 0
-
Metadata Files:
- Readme: README.md
Awesome Lists containing this project
README
# Zonation-priorisointi metsolle sopivista soidinmaisemista
## Yleistä
Työn tavoitteena oli arvottaa suomalaista metsämaisemaa sen mukaan, mitä tiedämme metson soidinpaikkavaatimuksista. Priorisointi perustuu metsäaineistoon ja ihmisvaikutusaineistoon (tarkempi kuvaus alla). Lopputulosta on verrattu tiedettyihin soidinpaikkoihin, ja tämä vertailu osoitti, että lopputuloksena olleen rasterin (skenaario 6 [S6] , kts. alla) korkean prioriteetin paikat osuivat melko hyvin yksiin tunnettujen soidinpaikkojen sijainnin kanssa (lähes puolet soidinpaikoista osui parhaaseen 20 % prioriteettiluokkaan).
Tulosten avulla voidaan siis tunnistaa metson soidinpaikoille potentiaalisia metsäalueita. Tuloksia on jo käytetty hyväksi Uudenmaan Ely-keskuksen (Arto Pummila, nykyään Metsähallituksen luontopalvelut) suorittamissa metson soidinpaikkojen kartoituksissa, ja se on toiminut kiitettävästi. Käyttökelpoisuudessa voi kuitenkin olla eroja eri puolilla Suomea riippuen maiseman rakenteesta ja muista metson soidinpaikkoihin ja populaatiokokoon vaikuttavista tekijöistä.
**Alkuperäistutkimuksen viite:**
Sirkiä, S., Lehtomäki, J., Lindén, H., Tomppo, E., Moilanen, A., 2012. Defining spatial priorities for capercaillie Tetrao urogallus lekking landscape conservation in south-central Finland. Wildlife Biology. 18, 337–353.
[http://dx.doi.org/10.2981/11-073](http://dx.doi.org/10.2981/11-073)
## Analyysivariantit
### S1 - SM_01_loc
Lähtötasoa kuvaavassa tulosrasterissa on huomioitu pelkkä paikallisen *
elinympäristön laatu (indeksipiirteiden kuvaamana). Kaikki puulajit saavat
saman painoarvon (1), ja soluun mahdollisesti osuva ihmisvaikutus saa yhtä
suuren, mutta negatiivisen painoarvon (−1). Eri analyysipiirteiden (n=5)
yhteisvaikutus ratkaisee tarkasteltavana olevan solun arvon suhteessa muihin
soluihin, eikä ympäröivien solujen arvoilla ole minkäänlaista
heijastevaikutusta solun arvoon. Toisin sanoen vaikka viereinenkin solu
sisältäisi metsolle hyvää metsää, tämä ei vaikuta ko. solun arvoon, vaan arvo
lasketaan kaikkien solujen yli vain perustuen niiden omiin arvoihin (ns.
paikallinen arvo). Ihmisvaikutusrasterin negatiivinen painokerroin kuvastaa
olettamusta, että metso aktiivisesti välttelee tällaisen maankäytön alueita.
### S2 - SM_02_loc_wgt
Tässä skenaariossa huomioidaan edelleen pelkkä paikallisen elinympäristön
laatu. Eri puulajit saavat kuitenkin erilaiset painot:
| Puulajiryhmä | Paino |
|---------------|-------|
| Mänty | 3 |
| Kuusi | 1 |
| Koivu | 0 |
| Muut lehtipuut| 0 |
| Ihmisvaikutus | -1 |
Painotusta tulee tulkita niin, että kussakin solussa mänty on kolme kertaa
arvokkaampaa kuin esimerkiksi kuusi. Sen sijaan lehtipuilla ei ole mitään
vaikutusta solun paikalliseen laatuun. Yksittäisen solun sisällä rastereiden
arvo muuttuu siis annettujen painokerrointen mukaan, ja piirteiden
yhteisvaikutus solussa ratkaisee edelleen arvon suhteessa muihin soluihin.
Painotus perustuu tutkittuun tietoon siitä, että metson soidinpaikat
sijaitsevat Suomessa pääosin havupuuvaltaisissa metsissä, etenkin kuivahkoilla
mäntykankailla.
### S3 - SM_03_loc_wgt_con_1
Kolmannessa skenaariossa solujen keskinäinen arvojärjestys perustuu sekä
paikallisen elinympäristön laatuun (kuten edellä kuvatussa skenaariossa S2)
että solujen väliseen kytkeytyvyyteen. Kytkeytyvyys on määritelty eri
puulajirastereiden välille käyttäen 2 kilometrin keskimääräistä
kytkeytyvyysmittaa. Tämä etäisyys on keskimääräinen kernel-tyyppinen etäisyys,
mikä tarkoittaa, että kytkeytyvyysvaikutus ei rajoitu tähän etäisyyteen vaan
vähenee periaatteessa äärettömyyteen saakka. Eri puulajien painotus on
muutoin kuten edellä, mutta kytkeytyvyydellä muunnetut indeksipiirteet saavat
2,5 -kertaa suuremman painoarvon kuin muut ominaisuudet. Tällä korostetaan
metson soidinalueen merkitystä analyysissa. Kahden kilometrin keskimääräinen
kytkeytyvyysmitta kattaa metson soidinpaikan lisäksi ympäröivät kukkojen
päiväreviirit, joilla ne viettävät suuren osan vuodesta. Tämän kukkojen
elinpiirin tai soidinalueen metsäisyys on siis analyysissa 2,5 -kertaa
tärkeämpää kuin paikallisen elinympäristön laatu. Nyt yhtä solua ympäröivien
solujen metsäisyys alkaa siis "heijastevaikuttaa" ko. solun arvon
määräytymiseen, eli priorisoinnissa suositaan sellaisia alueita, joilta löytyy
yksittäistä solua laajempia metsäkokonaisuuksia.
Kytkeytyvyyslaskut olettavat, että saman puulajin metsien välillä kytkeytyvyys
on täydellistä. Kuusen ja männyn välillä kytkeytyvyys on suhteellisen korkeaa,
samoin koivun ja muiden lehtipuiden välillä. Heikointa kytkeytyvyys on havu-
ja lehtipuiden välillä. Nämä määritelmät perustuvat kuvitelmaan siitä, miten
eri puulajivaltaiset elinympäristöt ovat kytkeytyneitä toisiinsa metson
näkökulmasta.
### S4 - SM_04_loc_wgt_con_2
Neljännessä skenaariossa on kaikki skenaarion S3 elementit, mutta lisäksi
mukaan tulee kytkeytyvyys eri puulajirastereiden välillä 10 kilometrin
keskimääräisellä kytkeytyvyysmitalla. Tämä mittakaava vastaa karkeasti
poikueellisten metsonaaraiden vuodenaikaisliikehdintää sekä nuorten
metsoyksilöiden muuttomatkaa synnyinseuduilta uusille alueille. Oletus siis
on, että tämä mittakaava kattaa suurimman osan niistä tilaan liittyvistä
ilmiöistä, jotka vaikuttavat metson paikallisen soidinpopulaation kokoon. Tämä
kytkeytyvyystaso huomioidaan analyysissa paikallisen elinympäristön laatua
vastaavilla painoarvoilla (taulukko 1).
### S5 - SM_05_loc_wgt_con_3
Skenaario on muutoin samanlainen kuin S4, mutta mukaan tulee sekametsää
suosiva, metsikkötason kytkeytyvyys eri indeksipiirteiden välillä 200 metrin
keskimääräisellä kytkeytyvyysmitalla. Sekametsässä on todennäköisemmin
metsolle sopivaa monipuolista metsikkörakennetta, joka tarjoaa lajille sekä
ruokaa että suojaa. Vaikka solun paikallista arvoa laskettaessa lehtipuiden
kerroin on nolla, niin tässä kohden lehtipuilla on suuri merkitys
sekapuustoisuuden luomisessa. Toisin sanoen ne runsaasti havupuita sisältävät
solut, joiden lähistöllä on runsashavupuustoisia soluja joissa on seassa
lehtipuustoa, saavat analyysissa korkeamman prioriteetin. Tämän
kytkeytyvyystason painoarvo on sama kuin paikallisen elinympäristön laadun ja
10 kilometrin kytkeytyvyystason (taulukko 1).
### S6 - SM_06_loc_wgt_con_4
Lopullisessa priorisointirasterissa S6 oleva solujen arvojärjestys perustuu
sekä paikallisen elinympäristön laatuun että solujen väliseen
kytkeytyneisyyteen neljällä eri kytkeytyvyystasolla. Edellisten lisäksi mukana
on nyt negatiivinen kytkeytyvyys puulajirastereiden ja ihmisvaikutusrasterin
välillä 500 metrin keskimääräisellä kytkeytyvyysmitalla. Negatiivinen vaikutus
on lähtöisin ihmisvaikutusrasterista, ja se kohdistuu kaikkiin muihin
analyysipiirteisiin. Solun arvo on siis alhaisempi, jos sen lähistöllä on
ihmisvaikutusta sisältäviä soluja. Toisin sanoen voidaan ajatella, että solun
paikallinen ihmisvaikutusarvo ”säteilee” negatiivista vaikutusta ympäröiviin
soluihin, vaikka nämä olisivatkin metsäisiä ja vielä ympäröity muilla
metsäisillä soluilla. Asiantuntijatiedon mukaan soidinpaikalla olevat metsot
alkavat häiriintyä lähestyvistä ihmisistä kun he ovat suunnilleen 500 metrin
päässä. Myös maatalousalueiden aiheuttaman metsien pirstoutumisen
negatiivisten vaikutusten on arvioitu ulottuvan suunnilleen tämän etäisyyden
verran metson käyttämien metsäalueiden sisälle (nk. reunavaikutus, mm.
lisääntynyt pienpetojen saalistus).